Joukkuearvioiden lopuksi on arvioitu joukkueiden laatu perustasoa kuvaavalla kirjaimella. Luokitukset ovat tehty vedonlyöntinäkökulmaa ajatellen. Luokituksissa joukkueet on jaettu viiteen pääkategoriaan: A, B, C, D, E, jossa A on huippujoukkue, B hyvä, C keskitason joukkue, D heikko ja E heittopussi. Luokkien tarkoitukseen voit tarkemmin tutustua kirjoituksessa "SM-liigan tasoerot".
Espoo Blues
Blues taisteli edelliskaudella häkellyttävällä tavalla loukkaantumisia vastaan. Pelkäksi teoreetikoksi hakutun Lauri Marjamäen joukkue syttyi taistelemaan uskomattomalla tavalla. Joukkue nousi lopulta huikeasti 8. tilalle ja pudotuspeleihin, ja onnistui vielä sensaatiomaisella tavalla pudottamaan runkosarjavoittaja KalPan välieristä oltuaan jo 3-0-tappiolla pudotuspeleissä. Joukkueen edelliskaudesta olisi voinut tehdä elokuvan. Mitä seuraavaksi?
Bluesin kokoonpanossa on nähty muutoksia varsinkin puolustuksen osalta. Joukkueen taisteluilme pysynee silti samana. Jo ennen liigakauden alkua Blues on jälleen loukkaantumisten kanssa hätää kärsimässä: ainakin profiilipuolustajat Arto Laatikainen, Jani Hakanpää, ykkössentteri Marco Rosa sekä hyökkääjälupaus Juuso Ikonen ovat liigan avausottelusta sivussa. Saamme nähdä tuleeko Bluesin kaudesta jälleen samanlaista vuoristorataa kuin edelliskaudella.
Bluesin kärkisenttereiksi hankittiin AHL:stä hyvin molempiin suuntiin töitä tekevä Marco Rosa. Marco Rosan ollessa loukkaantuneena on Kristian Kuuselaa peluutettu ykkösketjun keskellä. Välillä väläyttelevä Teemu Ramstedt on mahdollinen kakkosketjun sentteri. Kolmosen keskellä pelaa puolustava sentteri Tomi Sallinen, ja nelosketjun sentterin paikan ottanee Matti Järvinen.
Bluesin laitureista mielenkiintoisimmat lienevät hyviä maalilukemia liigassa tehnyt Kuusela sekä superlupaus Juuso Ikonen. Monipuolinen Tommi Huhtala, väkkärämäinen kapteeni Camilo Miettinen, maalintekopotentiaalia jonkin verran omaava Teemu Rinkinen, energinen Eetu Pöysti ja fyysinen Niko Nieminen lienevät myös kaikki Bluesin vakikokoonpanossa. Tyrkyllä näiden lisäksi uralleen nostetta hakevia pelaajia kuten Robert Rooba ja Tobias Salmelainen.
Bluesin puolustus on vaihtunut lähes täysin viime kaudesta. Runkopuolustajista vain erittäin lupaava Jani Hakanpää jäi Bluesiin. JYPin mestarijoukkueesta tullut Arto Laatikainen on kova vahvistus, vaikka ei olekaan enää samalla tasolla kuin muutamia vuosia sitten. Nuori yleispuolustaja Joonas Jalvanti ja erityisesti yv:llä käyttökelpoinen Henri Laurila täydentänee puolustuksen kärkinelikon. Säännöllisesti kokoonpanoon päässee myös isokokoinen alivoimaosaaja Mikko Kuukka. Kokoonpanon ollessa terveenä kuudennen puolustajan paikka ratkotaan puolustajien Joonas Valkonen, Santeri Arousva, Niklas Tikkinen ja Harri Ilvonen välillä.
Bluesin maalivahtitilanne on kunnossa. Juuso Riksman on yksi liigan parhaista maalivahdeista. Rauhallinen Antti Ore pystyy paikkaamaan Riksmania hyvin ja kehityskelpoinen Lars Voldenkin voi päästä pelaamaan muutaman pelin.
Johtopäätös: Bluesin ykkösase on asenne. Materiaali ei ole vakuuttava, pelkästään "mukiinmenevä". Puolustus on ok-tasoa, mutta ohut ja siten herkkä loukkaantumisille. Loukkaantumisia onkin jo nyt. Sama pätee hyökkäykseen, josta puuttuu terävin kärki. Ainoa hyökkääjä jota voitaisiin kutsua tähdeksi on Kristian Kuusela, Juuso Ikosella on potentiaalia. Hyökkäys on pääosin melko kädetön, kylmää viimeistelyvoimaa puuttuu. Blues tulee ratsastamaan taistelullaan ja maalivahdeillaan. Pelkästään niillä joukkue ei kuitenkaan pitkälle pötki.
Luokka: D+, häviää jonkin verran enemmän otteluita kuin voittaa
Avainpelaajat: Arto Laatikainen, Jani Hakanpää, Kristian Kuusela, Marco Rosa, Juuso Riksman
HPK Hämeenlinna
HPK on taantunut kauas Jukka Jalosen ajoista - niistä ajoista kun joka vuosi tuli vähintään pronssia. Nyky-HPK on hyvin toisenlaisessa tilanteessa, viimeiset neljä runkosarjakautta ovat olleet tasaisen varmaa laskusuhdannetta. 2010 pudotuspeleissä HPK ylsi tosin jopa hopealle. Edelliskaudella HPK onnistui ottamaan lähes pohjakosketuksen, vain vielä surkeampi Ilves esti HPK:ta joutumasta liigakarsintoihin. Tähän kauteen HPK lähtee uudessa komennossa. SaiPassa vaikuttaneelta Ari-Pekka Seliniltä löytyy kokemusta repiä irti kaikki tehot vajavaisesta materiaalista. Täksi kaudeksi HPK on mennyt totaalisen uusiksi, 15 HPK:n edelliskauden pelaajaa ei jatka ensi kaudella oranssissa nutussa. Tässä tilanteessa totaalinen muutos on pelkästään hyvä asia.
HPK:n ykkössentterinä toimii Elitserienistä hankittu Ville Viitaluoma, joka hyvällä pelikäsityksellään pystyy nostamaan laitureittensa tasoa paremmaksi. Kakkossentteriksi tyrkyllä ovat Arsi Piispanen ja Tuomas Vänttinen, joista Vänttinen voi pelata myös laidassa. Puolustussuuntaan tunnollinen Juha Kiilholma toimii kolmos- tai nelossentterinä. Nuoret sentterit Robert Leino ja Otto Paajanen ovat myös tyrkyllä HPK:n liigaryhmään.
Kahden kärkiketjun laitureiksi todennäköisimmin pääsevät ison askeleen urallaan viime kaudella SaiPassa ottanut Jesse Saarinen, häilyvä Tuomas Santavuori ja pari kautta sitten 27 häkkiä Ässissä iskenyt mutta sen jälkeen hyytynyt Marko Luomala. Roolituksen ja vaatimustason ollessa kohdillaan voi ykkös- ja kakkoskentiltä odottaa hyviäkin tehoja. Ykkös- tai kakkoskentän profiilin miehiä on myös Ässistä lähtenyt taitava ja kookas kroaatti Borna Rendulic, jota on haukuttu heikosta asenteesta. Alempiin ketjuihin on tarjolla pörrääjät Jere Sallinen ja Antti Aarnio, lupaava HPK-junnu Teemu Rautiainen ja yleislaituri Jarkko Turtiainen.
Puolustuksen liiderinä häärii kokenut Marko Tuulola. 41-vuotiaan pelikäsitys ei ole kadonnut minnekään, ja Tuulola on edelleen sekä pelillisesti että henkisesti tärkeä joukkueelleen. Puolustuksen runkomiehiä ovat Tuulolan lisäksi kiekollisesti taitavat Joni Tuominen, Aleksi Laakso sekä AHL-vahvistus Dan Spang. Itävallassa ja Ranskassa vaikuttanut Juha Alén saanee todennäköisesti rosteripaikan ja kuudennesta paikasta taistelevat Ossi-Petteri Grönholm, Juho Mielonen, Santeri Alatalo ja Lauri Kärmeniemi.
HPK:n maalivahtikaksikko Mikko Tolvanen-Mika Järvinen on sama kuin viime kaudella. Nyt kaivataan tasonnostoa sillä kumpikaan veräjänvartijoista ei varsinaisesti loistanut viime kaudella. Tolvanen aloittanee kauden ykkösmaalivahtina.
Johtopäätös: HPK on kasattu pienen budjetin joukkueeksi melko esimerkillisesti. Kiekollisesti aktiivisesti pelaavaksi aikova joukkue on panostanut ykkössentteriinsä sekä kiekollisiin pakkeihin. Maalivahdit sekä maalinteko tosin arveluttavat ja pienelle joukkueelle tyypillinen materiaalin ohuus paistaa läpi. Jos Selin saa iskostettua HPK:hon samanlaisen taistelevan mentaliteetin kuin aikaisemmin SaiPaan, tulee HPK olemaan vaikea vastus. Pienelle haastajajoukkueelle olisi joka tapauksessa elintärkeää maalivahtien onnistuminen. Paikka säälipleijareissa olisi tälle joukkueelle riemuvoitto.
Luokka: D-, joukkue joka häviää enemmän otteluita kuin voittaa
Avainpelaajat: Ville Viitaluoma, Marko Tuulola, Arsi Piispanen, Tuomas Vänttinen
Tampereen Ilves
Ilveksestä ei tekisi mieli edes kirjoittaa, sillä SM-liigan historian menestynein seura on ollut niin pahasti tuuliajolla viime vuodet. Ilves sai kuitenkin otettua askeleen oikeaan suuntaan, sillä sen pitkäaikainen pääomistaja ja toiminnan jumittaja Vincent Manngard on lähtenyt rahoineen ulos Ilveksestä. Vaikka Ilves joutui konkurssin partaalle, on sillä mahdollisuus nyt kääntää kurssiaan oikeille urille.
Joukkueen ykkössentterinä jatkanee lahjakas mutta urheilullisesti keskenkasvuinen Jesse Niinimäki. Toinen mentaliteetiltaan ja taidoiltaan kärkiketjuihin sopiva sentteri on Michael Keränen. Muut joukkueen sentterit ovat kahteen suuntaan töitä tekevä Antti Kangasniemi, nöyrästi töitä paiskiva Mikael Kuronen sekä todennäköisesti kautensa vielä junioreissa pelaava 19-vuotias Tomi Wilenius. Joukkueen hyökkäyksen johtaja on rohkeasti pelaava ja fyysinen Masi Marjamäki. Ykkös- ja kakkoskenttien laitureiksi ovat tyrkyllä ovat taitavat Matias Sointu ja Ville Korhonen, hyvän laukauksen omaava Samuli Kivimäki, kaikkensa jäällä antava Kai Kantola ja kiekon kanssa vaarallinen Teemu Huhtala. Alemmat kentät täyttyvät lopuista pelaajista - pelaajista, jotka eivät kelvanneet muille joukkueille, eivätkä kelvanneet kahteen ensimmäiseen kenttäänkään. Porukasta löytyy Ilves-junioreita, hitaita latvialaisia, taklauskoneita ja niin edelleen...
Puolustuksen rungon muodostavat kokeneet Martti Järventie, Ville Koistinen, Arto Tukio luistimineen ja Jyrki "JJ" Jokipakka. Järventie ja Koistinen ovat Ilveksen kantavimmat voimat, kun peruspakki Tukio ja monipuolinen Jokipakka antavat apua taustalta. Loput puolustajien paikat ovat jaossa hasardin Konsta Mäkisen, hitaahkon Miro Hovisen ja jäähyherkän Teemu Kesän kesken.
Ykkösmaalivahtina kiekkosateessa aloittaa pätevä Miika Wiikman. Kakkosena nuori Ville Kolppanen.
Johtopäätös: Päävalmentajatulokas Raimo Helmistä ei käy kateeksi. Joukkueen materiaali erottuu muusta liigasta huonoudellaan. Hyökkäysmateriaalia ei voi kuvailla edes ohueksi, lähinnä "pistemäiseksi". Liigatason raamit kaikinpuolin täyttäviä ei Masi Marjamäen ja Jesse Niinimäen lisäksi juuri ole, Niinimäenkin ote kesällä treenaamiseen on varsin löysä. Ilveksen puolustus sentään kestää vertailua, sen TOP4 on itse asiassa ihan pätevä. Tosin sen jälkeen puhti loppuu. Puolustus on erittäin herkkä loukkaantumisille. Maalissa Wiikman on kovassa paikassa.
Luokka: E eli heittopussi, häviää suurimman osan otteluistaan, päästää paljon enemmän maaleja kuin tekee.
Avainpelaajat: Martti Järventie, Ville Koistinen, Miika Wiikman, Masi Marjamäki
KalPa Kuopio
Kuopiosta kajahti kauden kynnyksellä todellinen pommi, kun KalPa ilmoitti irtisanoneensa valmentajansa Tuomas Tuokkolan. Liike oli täysin odottamaton, olihan Tuokkola juuri johtanut KalPan runkosarjavoittoon, eikä ensimmäistäkään liigapeliä oltu vielä pelattu. Useasta suunnasta epäilläänkin tämän olevan pelaajaomistaja Sami Kapasen henkilökohtainen päätös. Karavaani kulkee silti: valmentaja Jari Laukkasen myötä KalPan pelaamisessa tuskin tulee muuttumaan juuri mikään. Käsittämätön päätös vaihtaa valmentaja kauden kynnyksellä apuvalmentajaansa, jolla ei ole kokemusta päävalmentajana toimimisesta, luo kuitenkin epävarmuutta KalPan ympärille.
Viime runkosarjassa KalPa onnistui kaikessa, vaikka seura myi ykkösmaalivahtinsa Ari Ahosen KHL:ään kesken kauden. AHL:stä hankittu tuuraaja Mikko Koskinen onnistui loppukauden peleissä hyvin. Pudotuspeleissä KalPa kuitenkin mureni maalivahtinsa Mikko Koskisen myötä, vaikka johti playoff-sarjaansa Bluesia vastaan jo 3-0.
KalPan hyökkäys näyttää edelleen erittäin iskukykyiseltä ja leveältä. KalPa menetti verrattain vähän hyökkäystehoja kesän aikana muihin SM-liigajoukkueisiin nähden. Vaikka "Niiralan Maltsev" Tuomas Kiiskinen lähti kokeilemaan onneaan KHL:ään ja ennakkoluuloton Iiro Pakarinen HIFK:hon, ei kokoonpanoon ole päässyt jäämään aukkoja. Menetyksiä on paikattu hankinnoilla: paluumuuttaja Jukka Voutilainen on erittäin pätevä yleispelaaja ja kova vahvistus KalPan joukkueeseen. Muita hankintoja olivat heikomman kauden pelannut peliätekevä Antti Kerälä Jokereista, räväkkä Janne Kolehmainen HPK:sta ja lupaava Artturi Lehkonen TPS:stä. Hankinnat tuovat lisää leveyttä ja laatua nimekkääseen hyökkäyskalustoon. Ykkösessä pelaavat maajoukkuetason miehet Matti Kuparinen, maalitykki Sakari Salminen ja Voutilainen. Antti Kerälä päässee pelaamaan kakkosketjun sentterinä, ja hänen laitureinaan Sami Kapanen ja Jukka Hentunen. Veteraani Tommi Miettinen ja monipuolinen Joonas Riekkinen lienevät KalPan kolmos- ja nelossentterit. Pelaavan kokoonpanon täydentää Kalle Kerman, Jasse Ikonen, Ossi Saarinen ja Jyri Junnila. KalPalla on viisi ketjullista laatuhyökkääjiä, mikä tuo tervettä kilpailua pelipaikoista ja vaihtoehtoja valmentaja Laukkaselle. Hyökkäys on kokonaisuudessaan liigan eliittiä.
KalPan puolustuksesta lähti muutamia pelaajia muualle: Ryan Lannon, Tommi Jokinen, Henri Laurila, Matti Koistinen ja Ryan Glenn, mutta menetykset olivat siinä mielessä marginaalisia, ettei kukaan viisikosta pelannut edes 40 ottelua KalPan paidassa viime kaudella - koko pakisto ei siis mennyt uusiksi.
Pakistoon hankittiin Pauli Levokari, joka on erityisesti fyysinen pelote. Myös Antti Halosen vahvuudet ovat nimenomaan puolustamisessa ja maalineduspelaamisessa. Hankinnat ovat epätyypillisiä KalPaan ja jää nähtäväksi miten peruspakit onnistuvat KalPan pelitavan kanssa. Sportista KalPaan avujaan mittaamaan tullut Miika Koivisto voi päästä jopa kokoonpanoon asti.
KalPan puolustuksen ykkösparin muodostavat edelleen kiekollisen pelitavan taitaja Adam Masuhr ja luotettava Jussi Timonen. Myös puolustuksessa kilpailua pelipaikoista löytyy. Edellämainitun kaksikon lisäksi liikkuva ja taitava Marko Kauppinen voi olla varma paikastaan kokoonpanossa. Näiden takana pakistoon tyrkyllä ovat mainitut Levokari, Halonen, Koivisto sekä lupaava Simo-Pekka Riikola ja peruspakki Mikko Kukkonen. Pakisto on edelleen laadukas, ja siitä löytyy riittävästi pelitavalle tärkeää kiekollista taitoa. Vastapainoksi on nyt hankittu myös luutijoita maalin edustalle.
Ykkösmaalivahti Mikko Koskinen on erittäin potentiaalinen. Runkosarjan loppu meni hienosti, mutta pudotuspeleissä itseluottamus katosi. Mikä mahtaa olla henkinen vire, kun runkosarja alkaa. Koskinen on onnistuessaan liigan parhaimmistoa. Kakkosmaalivahtina toimii Juha Toivonen, jonka eväät riittää juuri ja juuri liigapaikkaan. Hankinta veskariosastolle saattaisi olla paikallaan.
Johtopäätös: Veskariosasto herättää kysymysmerkkejä, mutta materiaaliltaan edelliskauden runkosarjavoittaja on edelleen liigan eliittiä.
Luokka: A--
Avainpelaajat: Mikko Koskisen itseluottamus, Adam Masuhr, Sami Kapanen, Matti Kuparinen, Jussi Timonen
Rauman Lukko
Lukon viisivuotissuunnitelman piti täyttyä viime vuonna raumalaisten kultajuhliin. Toisin kävi, kausi oli täydellinen pannukakku. Kaivattuja muutoksia tehtiin kesän aikana, niistä tärkeimpiä oli JYPissä varsinkin runkosarjamenestystä niittäneen Risto Dufvan hankkiminen päävalmentajaksi. Kesän kovin hankinta oli paluumuuttaja Petri Vehanen, joka ei esittelyjä kaivanne. Myös Lukko on muuttunut runkopelaajistoltaan melko paljon, mutta tilalle on tehty täsmähankintoja. Lukon ilme on muuttunut viime kaudesta pelipaitaa myöten.
Hyökkäyksen pelillinen johtaja on tämän kauden trendin mukaisesti hankittu AHL:stä. 24-vuotias sentteri Justin Azevedo on tehnyt hyvää jälkeä AHL:n puolella. Harjoitusottelut ovat menneet Azevedolta isoon kaukaloon totuttelemiseen, mutta otteet ovat olleet varovaisen lupaavia.
Kakkossentterin rooli on vielä auki. Ennakkoon Juhani Jasua on kaavailtu tähän rooliin, mutta riittääkö rahkeet? Jasu on toki päässyt kokeilemaan Leijonissakin asti, mutta eurajokelainen on enemmänkin erikoistunut puolustavaan rooliin. Tapparasta Dufvan mukanaan tuoma Arttu Ilomäki on toisiksi vahvimmin tyrkyllä kakkossentterin rooliin. SM-liigan sivuilla Ilomäki on merkattu vasemmaksi laitahyökkääjäksi, mutta Ilomäki pystyy pelaamaan myös keskellä. Kolmos- nelossentterien roolit menevät luultavasti vastuuntuntoisille Jaakko Kauvosaarelle ja Aki Kangasmäelle.
Laitureista löytyy tasaisesti osaamista. Todellista kärkeä ei ole lukuunottamatta huippulahjakasta Lauri Tukosta, joka viettää keskimäärin puolet kaudesta sairastuvalla. Terveenä ollessaan Tukosen pitäisi pystyä takomaan 25+25=50-tyyppiset tehot. Taattuja 20 maalin tekijöitä ei ole, mutta useampi tasainen 10+ maalin mies: Kimmo Koskenkorva, Janne Keränen, Jussi Pesonen ja Teemu Nurmi. Näiden lisäksi Lukon nuorista löytyy useampi pelaaja jolta löytyy huippupotentiaalia. Eero Elon maalivainua kehutaan, mutta vielä 22-vuotias ei ole pystynyt lyömään itseään läpi SM-liigassa. Saako Dufva flegmaattiseen raumalaiseen potkua vai joutaako Elo vilttiin? A-nuorissa piste per peli pelannut David Stach on juonikas hyökkääjä, joka murtautunee ennemmin tai myöhemmin aikuisten liigaan. Ennakkoluulottomasti pelaava ja monipuolinen Charles Bertrand pelasi viime kaudella hyvän tulokaskauden, ja hänenkin potentiaali lienee liigan tähtikaartissa. Raumalaisten energiaketjulaisia ja duunareita edustavat runkoon kuuluva voimahyökkääjä Filip Riska ja energisesti pörräävät Jere Laaksonen sekä Janne Keränen.
Raumalaisten puolustuksesta löytyy paljon kiekollista osaamista. Lukko sai haaviinsa kahdella edelliskaudella paikallisvastustaja Ässiä edustaneen Ryan Caldwellin, jonka kiekollinen osaaminen ja juonikkuus on huippuluokkaa. Kokeneet Tommi Kovanen ja Harri Tikkanen ovat niin ikään kiekon kanssa taitavia puolustajia. Kapteeni Otto Honkaheimo on pätevä yleispuolustaja, joka taistelullaan näyttää esimerkkiä muulle joukkueelle. Näiden lisäksi iso, fyysinen ja työteliäs Matt Generous voi olla varma paikastaan pelaavassa kokoonpanossa. Kuudennesta paikasta taistelee kiekollisesti rohkea mutta kevyt 19-vuotias Juho Tommila, epätasainen mutta niin ikään kiekon kanssa taitava Jesse Virtanen sekä fyysinen pelote Anssi Rantanen.
Lukon maalivahtiosasto on eittämättä liigan paras. Petri Vehanen on hyvin sijoittuva, rauhallinen mutta myös ketterä maalivahti. Vehasen rahkeet riittäisivät paljon kovempiinkin liigoihin. Kakkosena toimii kevätkaudella Lukkoa kannatellut Simon Nielsen.
Johtopäätös: Risto Dufvan alaisuudessa Lukon ilme tulee olemaan hyvin toisenlainen kuin viime kaudella. Valmentaja osaa peluuttaa joukkuettaan ja pelaajiaan vahvuuksiensa kautta. Tietynlaisena haastajajoukkueena sen tärkeimmät osa-alueet ovat hyvällä mallilla: maalivahtiosasto huippuluokkaa, puolustus kunnossa. Hyökkäyksessä arvoitukseksi jää maalinteko. Maalien tekeminen saattaakin tulla olemaan tervanjuontia lukkolaisille, ellei nuoret lupaavat hyökkääjät ala lunastamaan potentiaaliaan. Muuten hyökkäys näyttääkin nipulta kolmoskenttäläisiä. Risto Dufvan kyvyt valmentaa nuoria lahjakkuuksia saattaa tuottaa tulosta ainakin yhden suuren läpimurron muodossa. Myös selkeän kakkossentterin puute saattaa näkyä joukkueen pelaamisessa ja maalinteossa. Tällä kokoonpanolla Lukon pitäisi ehdottomasti olla pudotuspeleissä, mutta hyökkäyksessä on liikaa epävarmuutta, että Lukkoa voisi rankata liigan parhaiden joukkueiden kastiin.
Luokka: B-, voittaa jonkin verran enemmän kuin häviää.
Avainpelaajat: Vehanen, Caldwell, Azevedo, Honkaheimo, Tukonen
Muuta: Maalinteko on haavoittuvainen osa-alue: Lukko kärsii paljon maalinteosta vastuuta ottaneiden loukkaantumisista.
Tappara Tampere
Perinteikkään tamperelaisjoukkueen viime kaudet ovat olleet varsinaista vuoristorataa. Viime kausi meni rämpiessä. Nyt pakka on laitettu kokonaan uusiksi, ja suurin nimi tässä paletissa on seuran edelliseen mestaruuteen valmentanut Jukka Rautakorpi.
Hyökkäyksestä löytyy liigan kenties seuratuin nimi: Alexander Barkov jr. Barkov esiintyi edukseen tulokaskaudellaan, pelaten suorastaan liigaveteraanin elkein. On kutkuttavaa nähdä minkälaisiin pistesaldoihin Barkov pääsee tällä kaudella. Peliaika pitää ansaita: Tapparan sentteriosastolla on paljon enemmän kilpailua viime kauteen nähden Niclas Luceniuksen ja Jarno Koskirannan hankintojen myötä. Tapparan sentterikaartia voisi kuvailla äärimmäisen kovaksi jos Jussi Makkonen voi joutua jo kättelyssä nelossentteriksi! Todennäköisemmin joku senttereistä tosin pelaa laidassa, ja Jarkko Malinen on Tapparan nelossentteri.
Laitahyökkääjistä löytyy mukavasti #kokemusta: Ville Nieminen, Jerry Ahtola, Miika Männikkö ja Sami Venäläinen. Kaikkia näitä voisi kuvat yhdellä sanalla: työteliäs. Suurimpiin rooleihin päässee näiden lisäksi Antti Erkinjuntti, SaiPassa lupaavat tehot tehnyt Elmeri Kaksonen sekä jokaiselle liigajoukkueelle pakollinen Amerikan vahvistus Chris Connolly. Connollylla on kokemusta voittamisesta yliopistosarjoissa, ja parhaan puolustavan hyökkääjänkin pokaali plakkarissa. Sopeutuminen SM-liigaan on arvoitus.
Tapparan puolustus on kokenut valtaisan muodonmuutoksen, ja takalinjoille on hankittu SM-liigan nimimiehiä: kärkipakki Tuukka Mäntylä, ylivoimalla loistava Teemu Aalto ja kovaa pelaava Markus Kankaanperä. Ässissä edelliskaudella pelannut Jesse Jyrkkiö hakee uutta nostetta uralleen Tapparasta. Puolustuksen luottomiehiin kuuluu luotettavasti omassa päässä pelaava ja viime kaudella lisää vastuuta ottanut Kalle Kaijomaa. Tapparassa heikon kauden pelanneilta Pekka Saravolta, Juha Leimulta ja Jussi Halmeelta odotetaan tasonnostoa.
Tapparan luukulta löytyy iso nimi Pekka Tuokkolan muodossa. JYPissä onnistuneelta ja KHL:ssä piipahtaneelta paluumuuttajalta odotetaan suuria tekoja Tapparan maalilla. Kyseessä onkin yksi liigan ennakkoon parhaista maalivahdeista. Pienikokoinen Juha Metsola on ketterä ok-tason kakkosmaalivahti.
Johtopäätös: Tappara on laitettu kokonaan uusiksi, ja keskitytty on tärkeimpiin osa-alueisiin. Maalivahdeista, puolustuksesta ja keskushyökkääjistä löytyy nimiä, joiden voi odottaa onnistuvan hyvin SM-liigatasolla. Hyökkäys on melko tasavahva, mutta myös hieman tasapaksu - huippulahjakasta Barkovia lukuunottamatta. Hyökkäyksestä löytyy tyypiltään kakkoskentän miehiä kolmeen-neljään ketjuun. Puolustuksen materiaali on liigan kärkipäätä. Tappara tulee olemaan työteliäs ja v-mäinen vastustaja. On mielenkiintoista nähdä miten Tappara tulee pelaamaan "kahvakiekosta" ja "poltetun maan taktiikasta" aikaisemmin tunnetuksi tulleen Rautakorven alaisuudessa. Toissa keväänä Rautakorpi opetti "Meidän peliä" pitkin Suomenmaata - onko Tappara kiekollisempi tällä kertaa? Joka tapauksessa näillä eväillä - materiaalilla ja valmentajalla - Tappara on voittava joukkue ensi kaudella.
Luokka: B eli hyvä joukkue, voittaa enemmän kuin häviää, tekee enemmän maaleja kuin päästää.
Avainpelaajat: Tuokkola, Mäntylä
Muuta: Tapparassa on syvyyttä tärkeillä osa-alueilla. Eniten haittaa poissaoloista on maalinsuulla. Puolustuksessa on mukavasti syvyyttä, joten edes Mäntylän poissaolo ei ole hirveä kolhu.
Porin Ässät
Ässien viime kausi meni edelliskaudelta tutun käsikirjoituksen mukaan: syksyllä Ässiä veikattiin sarjataulukon huonommalle puoliskolle ja nämä odotukset ylitettiin, mutta playoffeista pudottiin jo puolivälierissä. Tämä kausi alkaa ainakin siinä mielessä samaan tapaan, että monet odottavat Ässien putoavan jälleen hädin tuskin säälipleijareihin. Paljonko viime kaudella viidenneksi runkosarjassa sijoittunut joukkue sitten on heikentynyt?
Tuskin keneltäkään meni ohi Tomas Zaborskyn huikea 35 maalin kausi Ässissä, jonka jälkeen tsekki odotetusti siirtyi KHL:ään. Muitakin menetyksiä hyökkääjistössä nähtiin, mutta menetykset eivät olleet suhteessa pelaavaan kokoonpanoon yhtä isoja. Merkittävimmät olivat HPK:hon lähtenyt Tuomas Santavuori ja 17 peliä Ässissä loppukaudella pelannut Mark Lee (Saipaan). Maalintekijöistä Radek Smolenak (14 maalia Ässissä) lähti jo kesken kauden Pelicansiin.
Huomattavaa on kuitenkin se, että Ässien toinen tärkeä ulkomaalaisvahvistus, Stephen Dixon, halusi jäädä Ässiin eikä kaikista odotuksista ja tarjouksista huolimatta halunnut lähteä KHL:ään. Jotain Porissa siis tehdään oikein, kun parhaat ulkomaalaisvahvistukset ovat lojaaleja patapaidalle. Zaborskykaan ei halunnut lähteä viime kaudella kesken kauden Venäjälle.
Zaborskyn tilalle hankitun Michael Ryanin otteet harjoitusotteluissa ovat olleet lupaavia ja Ryan on tehnyt hyviä tehoja AHL:ssä. Tilastot viimeisestä 109 pelistä osoitta Ryanin olevan maalintekijätyyppiä: 52 maalia, yhteensä 90 pistettä. Ryanin kohdalla suurimmat kysymykset ovat loukkaantumisissa: kaksi Ryanin kolmesta viimeisestä kaudesta ovat menneet piloille vammojen takia.
Ässien maalinteko-osasto ei ole muutenkaan täysin pulassa. Joel Armian odotetaan pelaavan nyt täydempi ja tasaisempi kausi kuin viime vuonna. NHL:n draftitilaisuuden, leiritysten ja testien takia treenikausi jäi lyhyeksi, mikä näkyi alkukauden tehoissa: ensimmäiset 18 peliä 2 maalia ja 7 pistettä, loput 36 peliä 16 maalia ja 31 pistettä. Läpimurron viime kaudella tehnyt Veli-Matti Savinainen on kykenevä paukuttamaan 20 häkkiä Dixonin rinnalla. Dixon on myös itse kykenevä maalintekoon, vaikka tarjoileekin mieluummin namupasseja ketjukavereilleen. Maalintekoa tukemassa on myös JYPistä hankittu voimahyökkääjä Tuomas Pihlman, jolla on alla pari vaikeampaa kautta. Parhailla kausillaan JYPissä Pihlman pystyi tekemään n. 20 maalia ja 50 pistettä. Jokerikortti Ässien maalintekoon on nuorten SM-sarjassa kovat tehot latonut maaliahne laituri Aki Juusela. Laituriosastolle hankittiin suoraviivainen rouhija Daniel Brodin Elitserienistä, jonka roolina tullee olemaan taklata ja riistää kiekkoja ketjukavereilleen.
Tarjoilun pitäisi olla kunnossa sillä Ässien sentterikaarti on laadukas ja älykäs. Dixonin lisäksi pelaavia senttereitä ovat luultavasti Aki Uusikartano, Mika Niemi ja Severi Sillanpää. 35-vuotias Uusikartano on saattanut menettää potkun tai pari, mutta osaa edelleen tarjoilla kiekkoa oikea-aikaisesti laitureilleen, puolustaa ja katkoa syöttölinjoja alivoimalla. Epätasaisuudesta kärsinyt lahjakas Mika Niemi tulee taistelemaan kakkossentterin paikasta. Severi Sillanpää toiminee edelleen luotettavana nelosketjun yleispelaajana.
Ässien puolustuksesta lähti pari kovaa nimeä. Ryan Caldwell lähti paikalliskilpailija Lukkoon. 2010-11 loppukaudella loistaneen Caldwellin palveluksiin ei oltu viime kevään jälkeen tyytyväisiä, joten miehen annettiin lähteä omille teilleen. Vastustajien hyökkääjiä säikytellyt sekä samalla hyvät tehot tehnyt Kristian Kudroc lähti KHL:ään. Uudeksi kiekollisen pelin johtajaksi hankittiin AHL:ssä pelannut rightin pakki Shaun Heshka, joka on silminnäkijähavaintojen mukaan kuin kopio Caldwellista. Fyysisyyttä Ässien alakertaan tuo Pelicansista hankittu yleispakki Jyri Marttinen.
Puolustuspää on kauttaaltaan tasainen ja laadukas. Sen täydentävät: monipuolinen Ville Uusitalo, yleispuolustajat Tapio Sammalkangas, Miko Malkamäki, kiekollisesti lahjakas lupaus Tommi Taimi (sivussa pari kuukautta), WHL:stä lähtenyt työteliäs puolustaja Patrik Parkkonen ja oman pään luuta Jani Honkanen. Puolustuksessa on jonkin verran kädettömyyttä, mutta kiekolla osaavia pakkeja löytyy sentään ainakin yksi jokaiseen pariin.
Antti Raannan myötä Ässillä on yksi liigan luotettavimmista ja luotetuimmista ykkösvahdeista. Raannalla alla erinomainen kausi. Raantaa haastaa urheilullinen mutta ailahteleva Juha Järvenpää. Jos Järvenpää löytää tasaisuutta otteisiinsa, on Ässien maalivahtitandem liigan kolmen parhaan joukossa.
Johtopäätös: Ässät on jälleen monessa yhteydessä rankattu sarjataulukon heikommalle puolelle. Maalintekovoimaa lähti paljon, ja samanlaisiin maalilukemiin kuin viime kaudella Ässät ei todennäköisesti yllä. Joukkue ei silti ole minkäänlaisessa kriisissä, vaan kokoonpano näyttää hyvin tasapainoiselta: maalivahdit, puolustus ja sentterit ovat erityisesti kunnossa. Laitureista löytyy laadukkuutta myös. Ässien profiili muuttunee hitusen puolustavammaksi joukkueeksi, mutta vastustajien päädyssä tulee edelleen soimaan useammin kuin Ässillä.
Luokka: B eli hyvä joukkue. Voittaa jonkin verran enemmän kuin häviää, tekee jonkin verran enemmän maaleja kuin päästää.
Avainpelaajat: Dixon, Raanta, Heshka, Uusitalo, Armia
----
Päivitykset:
11.9.2012 Jaakko Rissanen KalPa->SaiPa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti